Runkomainen, karviainen

Karviaispensas tarvitsee hyvin vähän hoitoa ja tuottaa silti säännöllisesti runsaan sadon. Satoiän pensas tosin saavuttaa myöhemmin kuin vaikkapa mustaherukka. Verrattain hidaskasvuinen pensas on vain noin metrin korkuinen ja sitä tarvitsee leikata vähän. Se onkin onni, sillä karviaisen oksat ovat piikkiset. Syvemmän ja laajemman juuriston ansiosta karviainen kestää kuivuutta paremmin kuin herukat. Suomalaiset karviaislajikkeet ovat lähes härmänkestäviä, mikä on nykyään harvinaista maailmalla. Karviaishärmä levisi Eurooppaan 1900-luvun alussa Pohjois-Amerikasta.

Käyttö: Marjoja hyödynnetään puolikypsinä marmeladeissa, hyytelöissä ja hillona. Kypsinä ne maistuvat sellaisenaan tai jälkiruuissa. Marjat pakastetaan sokeriliemeen kokonaisina.
Kukinta: Vaaleankeltaiset pikkukukat puhkeavat toukokuussa. Ne ovat hyönteispölytteiset.
Kasvupaikka: Aurinko, tuore, keski–runsasravinteinen, läpäisevä ja hyvin kalkittu (pH 6–6,5).
Taimiväli: 200 cm, aidanteessa 100 cm.